Alvar Aalto Eurassa

Alvar Aalto vaikutti vaimonsa Ainon kanssa Euran Kauttualla vuosina 1937–1946. Aallon ensimmäinen työ Kauttualla oli alueen yleissuunnitelman laatiminen. Suunnitelma kattoi tehdasalueen ja ympäristön asuinalueineen – alueen, jota nykyisin kutsumme Ruukinpuistoksi. Siteet perinteeseen ja alueen vanhaan arkkitehtuuriin haluttiin katkaista, ja Kauttuasta piti tulla uuden yhteiskuntaelämän ja uuden arkkitehtuurin näyttämö. Aalto suunnitteli tiet ja rakennukset mukailemaan luonnon muotoja, ja rakennukset suunnattiin etelään ja länteen ja niistä aukeni maisema yli jokilaakson. Suunnitelmaan sisältyivät Terassitalot, kerrostaloja ja yksikerroksisia yhden perheen asuntoja. Rakentaminen aloitettiin Terassitaloista, joita valmistui yksi.

Aalto suunnitteli Kauttualle myös monta laajempaa asemakaava- ja yleiskaavaehdotusta, joista mikään ei kokonaisuudessaan toteutunut. Kaavaehdotus kuitenkin määritti tehdasyhdyskunnan kasvusuunnat ja maankäytön pitkälti aina 1960-luvulle. Kauttuan tehdasyhdyskunta laajeni 1940-luvun alusta lähtien voimakkaasti, ja alueet jakautuivat Aallon suunnitelmien mukaisesti eri toimintojen ja sosiaaliryhmien mukaisesti.

Suunnitelmien taustavoimana toimivat A. Ahlström Osakeyhtiön johtajapariskunta Harry ja Maire Gullichsen, jotka olivat modernin arkkitehtuurin ja taiteen suosijoita. Lisäksi Aalto oli pariskunnan tuttava jo entuudestaan ja hänelle oli jo kertynyt mainetta uuden suomalaisen arkkitehtuurin johtavana nimenä.

Lue lisää Alvar Aallosta teollisuuden ja kaupunkien kaavasuunnittelijana Rakennettu hyvinvointi -sivustolta.