Kauttuan Ruukinkartano

Anders Henrik Falck rakennutti uuden ruukinkartanon vuonna 1802, jota laajennettiin kahdella siivellä vuonna 1824. Rakennus edustaa Ruotsiin 1800-luvun alussa levinnyttä uusklassista rakennustyyliä. Kauttuan kustavilaiseen uusklassismiin liittyvä päärakennus edustaa yksinkertaisella tavalla suuntauksen pyrkimystä pelkistettyihin ja suoralinjaisiin rakennuskappaleisiin. Rakennuksesta puuttuu tyylisuunnalle tyypilliset keskilinjat korostukset, kuten pylväät. Ajalleen tyypillisesti omistajan asuinrakennus erottui työläisten rakennuksista vaalealla värillään. Kartano oli yhdyskunnan keskus, ja sen ikkunasta näkyivät kosken partaalla sijainneet pajat. Nykyisin pajoista on jäljellä enää vain Klubin takapihalla sijaitseva lietso.

Falckin uusi, mittava ja arkkitehtonisesti edustava rakennus nosti Kauttuan ruukin lähemmäksi eteläisen rannikkoseudun johtavien ruukkien ympäristökulttuurin tasoa. Rakennuksen toteutti todennäköisesti rakennusmestari Johan Packalin.

Kartanon kummitustarina, Valkea neito, on myös peräisin Falckin ajoilta. Ruukinpatruunan kerrotaan ahdistelleen kartanossa asunutta kotiopettajatarta, joka pakeni Falckia, hyppäsi ikkunasta ja menehtyi. Falckin huhuttiin haudanneen naisen Klubin kivijalkaan, josta hänet myöhemmin olisi siirretty haudattavaksi Euran hautausmaalle. Tarinasta on monia verisoita, kuten kummitustarinoista usein tapana onkin.

Kartanorakennus muutettiin paperitehtaan konttoriksi 1910-luvulla, ja 1940-luvulla rakennus siirtyi klubi-käyttöön.

Ruukin kellotapuli on 1820-30-luvuilta. Alosa oli päärakennuksen halkovaja. Tuntikello ja siihen liittyvä soittokello ovat edelleen käyttökunnossa. Minuuttiviisari on lisätty kelloon myöhemmin.

Kauttuan Ruukinkartano toimii ravintolana ja hotellina. Keväästä 2021 lähtien sen on omistanut Kauttuan Ruukinkartano Oy. Edellisen omistajan (Ahlström Oy) aikana rakennus tunnettiin nimellä Kauttuan Klubi.