Uhrattu

Uhrattu on Koskeljärven pohjoispäässä sijaisevan pieni kallioinen saari. Saari on ilmeisesti joskus historian saatossa ollut uhripaikka, sillä paikkojen nimet kulkevat hyvin kaukaa menneisyydestä. Uhripaikka teoriaa tukee myös se, että mantereen puolella on n. 200 metrin päässä saaren rannasta pronssikautinen toistaiseksi tutkimaton kiviröykkiö (prossikautinen vare). Myös Kolkankalliolla ja Isoluodossa on pronssikautisia röykkiöitä. Viereinen Koskeljärven lahti on Kottaanlahti. Tämä nimi viittaa myös muinaiseen asutukseen.

Vanhojen ihmisten kertoman mukaan viime vuosisadan alussa Uhratussa pidettiin juhannuskokkoja ja kalliolla tanssittiin. Koska järven pintaa on useaan otteeseen 1900-luvulla laskettu Uhrattu oli vielä 1970-luvun lopussa yhteydesässä mantereeseen, mutta kun veden pitaa taas 1980-luvun alussa nostettiin siitä tuli uudestaan saari. Koskeljärvihän kuroutui erilleen merestä n. 5000 vuotta sitten. Siihen asti se oli meren saaristoinen lahti.

Arvo Santonen kirjoitti fiktiivisessa eeppisessä runoelmassaan Äyrävälä Euran miesten ajamien muukalaisten pakomatkasta:

”Ehtivät jo Äyrän äijät
päivän päästä Uhrattuhun
uhripaikkaan äyräläisten,
piti uhrata Ukolle
suosionsa saamiseksi,
myöskin kaikin katsottava
pakenijat liekö käyneet.
Päivä pääsi siinä yöksi
hunnun heittävi hämärä
kesäyön salaisen silkin.”