Metsissä piilee hyödyntämättömiä mahdollisuuksia – myös Euralle

Tätä kirjoittaessani Eurassa satelee lunta ja paukkuu epätavallisen hyinen pakkanen ja aurinko pilkahtelee. Kohta pääsen hiihtämään hiihtämään ihanaan lumiseen ja aurinkoiseen metsään

Neljäkymmentä vuotta sitten aloitin metsätieteiden opinnot, koska halusin viettää aikaa metsissä ja saada samalla mielenkiintoisen työn.
Luken tilastoista selviää, että opintojeni aloittamisen jälkeen moni asia on muuttunut. Se on ennallaan, että metsä peittää edelleen Satakunnan maa-alasta kaksi kolmasosaa, vaikka maakuntamme ei lukeudukaan Suomen metsäisimpiin. Myös koko Suomessa metsien osuus pinta-alasta on pysynyt melko lailla entisellään. Sen sijaan metsissä on nykyään paljon enemmän puustoa.

Koko Suomen metsissä on nyt puuta yhteensä melkein 2,5 Mrd m3 , kun luku oli 1980-luvun alussa vajaat 1,7 Mrd m3. Myös metsistä markkinoille vuosittain otettavan puun määrä on kasvanut reilusti. Yhtälö on mahdollinen, koska metsien kasvu on lisääntynyt. Avohakkuuala ei silti ole juuri lisääntynyt, mutta kasvatushakkuita tehdään aiempaa laajemmin.
Puuston hiilivarasto on kasvanut ja metsistä saadaan silti aiempaa enemmän raaka-ainetta erilaisiin tuotteisiin. Kehitys Satakunnassa noudattelee koko Suomen trendejä. Satakunnan metsissä on puuta nyt noin 76 Mm3 ja puusto kasvaa vuosittain noin 6,3 m3/ha.

Puulajisuhteissa ei ole valtavia muutoksia niissäkään. Satakunnan mäntyvaltaisia metsiä on tätä nykyä 58%, kuusivaltaisia 27% ja lehtipuuvaltaisia 14%.
Puuston määrästä mäntyä on 45%, kuusta 36% ja lehtipuita 19%. Lehtipuuston ja kuusen määrä on viime aikoina hieman kasvanut ja männyn vähentynyt.

Me ihmiset tarvitsemme työtä ja tuloja ja valtio ja kunnat verotuloja. Näitä metsät tarjoavat edelleen ja mahdollisuudet saattavat monipuolistua, joskin toistaiseksi tuloja saada edelleen lähinnä puusta.
Paperia tarvitaan digiaikana yhä vähemmän, mutta uutta käyttöä puulle syntyy, kun yhteiskunnassa halutaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita uusiutuvilla vaihtoehdoilla.
Kiinnostus puuhun esimerkiksi muovin korvaajana kasvaa. Merien muovipyörteistä ja jätevuorista halutaan eroon uusiutuvia materiaaleja käyttämällä. Hygieniatuotteita ja pakkauksia tarvitaan yhä enemmän. Uusien keksintöjen myötä puusta saadaan raaka-aineita elintarvikkeisiin, pakkauksiin ja tekstiileihin. Puun monipuolistuva käyttö uudenlaisiin lopputuotteisiin on jo tätä päivää ja vaikuttaa puun kysyntään. Metsien virkistyskäyttö ja hiilensidonta ovat nekin aiempaa selkeämmin tiedostettuja metsien hyötyjä.
Ainakaan toistaiseksi ei näillä julkishyödykkeillä kuitenkaan ole selkeästi kehittyneitä markkinoita..

Ilmastonmuutoksen myötä on herätty siihen, että betoniin ja teräkseen nojaava rakentaminen aiheuttaa EU:ssa kaksi viidennestä kasvihuonekaasupäästöistä. Vaihtoehdoksi haetaan esimerkiksi puuta.
Uudet teknologiat ovat tekemässä puusta Euroopassa ja Suomessa kaupunkikelpoisen kerrostalomateriaalin. Mikään materiaali ei pelasta rakentamisen virheiltä, mutta jos modernilla puurakentamisella onnistutaan tuottamaan terveitä ja pitkäikäisiä taloja vailla sisäilmaongelmia, paranee suotuisien ilmastovaikutusten lisäksi monen ihmisen elämänlaatu ja kuntien talous.

Metsistä haetaan tulevaisuudessa ratkaisuja entistä moninaisempiin ja ristiriitaisiin tavoitteisiin. Siksi metsistä kannattaa pitää huolta monella tavalla, niin kasvusta kuin monimuotoisuudesta. Itse arvelen, että esimerkiksi metsien kasvu voi edelleen lisääntyä selvästi.

Monen ihmisen hyvään elämään kuuluu mahdollisuus päästä metsäluontoon. Niin on minunkin laitani edelleen.
Varsinkin keskusten läheisyydessä virkistysmetsät voivat olla yhä merkityksellisempi valtti, kun kunnat houkuttelevat asukkaita. Kestävät ratkaisut ja yrittäjyys tuntuvat kiinnostavan yhä useampaa nuorta – ainakin Viikin yliopistokampuksella.
Eurassa voisi olla potentiaalia ruoan ja metsän liitosta kumpuavalle uudelle yritystoiminnalle. Korona-pandemia kaikessa dramaattisuudessaan on myös muuttanut ajatuksia hyvän asumisen ja työnteon vaihtoehdoista. Kaupungistuminen tuskin pysähtyy, mutta maaseutuakin arvostetaan, jos tarjolla on kiinnostavia vaihtoehtoja työhön ja vapaa-aikaan.