Koko Suomen ruokakomero

Petri Koivisto kävelee euralaisessa metsässä syksyllä.

Metsä on hänen työpaikkansa.

• Yrityksemme toiminnan pääpaino on villeinä kerättyjen ja luonnonmukaisesti viljeltyjen kasvien tuottamisessa, jatkojalostuksessa ja myynnissä, Koivisto kertoo yrityksestään Nordic Herbs Oy:stä.
• Haluamme tukea ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja samalla tuoda ikiaikaiset luonnonantimien käyttöön liittyvät perinteet takaisin tähän päivään, hän lisää.

Nordic Herbs Oy on yksi Euran seudun 13 elintarvikealan yrityksestä.

Alueella on 150 elintarvikealan työntekijää, ja kaikkien elintarvikealan toimijoiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 42 miljoonaa euroa. Kokonaan uusille numeroille noustaan toimijoiden määrässä, kun lasketaan mukaan vielä seudun maatilat.

Euraan on kehittynyt elintarvikealan toimijoiden keskittymä, jolla on aina ollut merkittävä rooli koko Suomen hyvinvoinnissa.

Euran seutu on Suomelle kuin ruoka-aitta.

Eri alojen osaamisen keskittymät eivät synny sormia napsauttamalla tai sattumalta: Taustalla on usein vuosisatojen aikana kehittynyt kulttuuri ja osaaminen. Euran seudun elintarvikeklusterin tapauksessa puhutaan vuosituhansista.

• Perusta on luotu jääkaudella, jos aivan lähtökohtia ja elintarvikeosaamisen syntysyitä miettii, naurahtaa Pyhäjärvi-instituutin sisältöjohtaja Marko Jori.

Eurassa sijaitsevan Pyhäjärvi-instituutin tehtävänä on edistää elintarviketaloutta sekä ympäristöä koskevaa koulutusta, tutkimusta ja kehitystä. Pyhäjärvi-instituutti tarjoaa arvokasta apua alueen elintarvikealan yrityksille, millaista muualla Suomessa ei ole saatavilla.

• Instituutin painopisteinä ovat muun muassa ruokaketjun kilpailukyvyn turvaaminen, elintarviketurvallisuus, paikallisen ruoan ja raaka-aineiden tunnettuuden lisääminen sekä yrityksille tarjottavan koulutustoiminnan kehittäminen, Jori kertoo.

Ei ole sattumaa, että Pyhäjärvi-instituutin kotipaikka on juuri Eurassa. 

Kuten Jori totesi, alueen kilpailuedut ovat syntyneet jo vuosituhansia sitten. Kokemäenjoen laakson, mukaan lukien Euran seudun, maaperään on vaikuttanut vahvasti viimeisin jääkausi, sillä alueen maaperä on muotoutunut jääkauden aikaisten mannerjäätikön etenemis- ja sulamisvaiheiden aikana hietamaaksi. 

• Hietamaa soveltuu erittäin hyvin juuresten viljelyyn. Pyhäjärvestä on puolestaan aina saanut vettä, joten alue on ollut omiaan viljelyyn, sanoo Jori.

Euran seutu on aina ollut erinomainen alue ruoantuotantoon – ja alueella on aina viljelty maata ja tuotettu koko Suomelle ruokaa. 

Se ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi alueen asema elintarvikealalla on nykyisin niin vahva kuin on. Myös Urho Kekkosta on tarvittu.

• Ruoantuotanto oli niin Satakunnassa kuin muissakin maakunnissa hyvin samankaltaista vielä 1900-luvun alussa. Vuonna 1950 Säkylään kuitenkin päätettiin perustaa sokeritehdas, mikä oli iso tekijä alueen elintarvikeosaamisen kehittymiselle.

Sokeritehtaan historiikin mukaan Satakunnassa oli valmisteltu omaa sokeritehdasta jo 1930-luvulta lähtien. Sokeritehtaan perustaminen oli Länsi-Suomen maakuntien yhteinen voimainponnistus aikana, jolloin kaikesta oli pulaa ja sotienjälkeinen jälleenrakennus oli täydessä vauhdissa.

Perustettavan sokeritehtaan sijainnista taisteli 12 paikkakuntaa, mutta satakuntalainen valtionvarainministeri Viljo Rantala kuitenkin käänsi tilanteen Säkylän eduksi: valtioneuvoston äänestyksen tulos sokeritehtaiden kohtalosta ja Säkylän valtionavustuksen saamisesta oli tasan 7–7.

Silloinen pääministeri Kekkosen ääni ratkaisi avustuksen sokeritehtaalle Säkylään.

– Tehtaan perustamisen jälkeen syntyi sopimusviljelymalli. Viljelijät, jotka olivat ammattitaitoisimpia maassa, tekivät etukäteen sopimuksia sokerijuurikkaan tuotannosta, Jori sanoo.

– Tietynlainen edelläkävijyys syntyi tätä kautta. Sokeritehtaan ympärille alkoi kehittyä muita elintarvikealan toimijoita, jolloin syntyi nykyisenlaisensa monipuolinen elintarvikealan keskittymä.

On alkutuotantoa, loppujalostusta ja kaikkea siltä väliltä. On oman tuotantoalansa suurimpia suomalaisia jalostusyhtiöitä ja on pieniä, muutaman hengen mikroyrityksiä. On luonnonyrttejä, herkkusieniä, siipikarjaa, punajuuria, herneitä ja niin edelleen.

Euran seutu muodostaa erittäin monipuolisen elintarvikeklusterin.

– Nimenomaan se on merkittävää, että on eri alojen toimijoita, eikä ole vain alku- ja lopputuotantoa. On kyse sitten vaikka rehutoimituksista tai eri laite- ja huoltotoimittajista, niin Euran seudulla on paljon osaamista, miettii euralainen maanviljelijä ja broilerituottaja Iikka Mäkipere.

Euran seudun merkittävimpiin vahvuuksiin kuuluu elintarvikeketjun suuri omavaraisuus. Iso osuus alueella kasvaneesta materiaalista jalostetaan alueella myös lopputuotteeksi. Elintarvikesektoriin liittyy lisäksi monia oheisaloja, jotka yhdessä muodostavat vuorovaikutteisen elintarvikeklusterin.

• Yksittäiselle yrittäjälle se näkyy säästöinä. Ei tarvitse tilata esimerkiksi rehuja pitkän matkan päästä, joka toisi omat kustannuksensa, hän lisää.

Mäkiperen tila on itsessään esimerkki myös Euran seudun innovatiivisesta elintarviketeollisuudesta. Mäkipere viljelee tilallaan punajuuria, jotka myöhemmin jalostuvat urheilujuomaksi.

Nimeä ”0.03 Sportshot” kantava urheilujuoma on pastöroitu punajuuritäysmehutiiviste urheilijoille. Se on myös lisäaineeton ja sataprosenttisesti kotimainen luonnontuote, jota pyritään viemään jatkossa ulkomaillekin. 

• Minun tehtäväni on valmistaa raakamehu ja muut jalostavat tuotteen valmiiksi, Mäkipere kertaa vaatimattomana.

Vuonna 2021 Euran seudun elintarvikeklusteri onkin paitsi monipuolinen ja omavarainen, mutta myös innovatiivinen.

Esimerkkejä on punajuuriurheilujuoman lisäksi myös monia muita: Todellista lähiruokaa edustava järvikalapihvi on kehitetty yhteistyössä Apetitin, Pyhäjärvi-instituutin sekä Kolvaan Kala Oy:n kanssa. Suomalaisten suosikiksi noussut järvikalapihvi edesauttaa myös Pyhäjärven suojelutyötä, sillä poistokalastus on ratkaisevassa asemassa Pyhäjärven rehevöitymisen ehkäisyssä.

• Pyydän haukea, siikaa ja ahventa. Lahnaa ja särkeä tulee samalla. Saalit vien suoraan muutamille tilausasiakkaille sekä läheiseen kalamyymälään Kolvaan Kalalle. Onhan se etu meille kaikille alan toimijoille, että täällä on paljon liiketoimintaa elintarvikealalla, kertoo ammattikalastajana Pyhäjärvellä vuonna 2020 aloittanut Erno Nurmiranta.

Pyhäjärvellä on yhä ammattikalastajia, vaikka ammattikunta on hiipunut Suomessa jo uhanalaiseksi. Sille on syynsä, että ammattikalastajia riittää juuri Pyhäjärvellä. Pyhäjärveä kutsutaan ”Suomen kalaisimmaksi” järveksi, eikä se ole vain urbaanilegendaa.

• Kalaa järvessä on – ja paljon. Ei kaukaloluotaimessa montaa metriä tyhjää näy, kun järvellä kulkee edestakaisin. Ongelma on vain se, miten kalat saa kiinni.

Pyhäjärvessä itsestään tiivistyy koko Euran seutu: poikkeuksellisen kalaisan järven ympärille on kehittynyt poikkeuksellinen elintarvikekeskittymä.

• Onhan tämä seutu tällainen koko Suomen ruokakomero. Tänne on myös helppo elintarvikealan yrityksen tulla, sillä täällä koko toimiala on niin vahvasti läsnä jokaisen elämässä. Lähes jokaisen lähipiirissä on joku, joka on ainakin jossain vaiheessa työskennellyt elintarvikealalla. Se on iso, sukupolvien saatossa syntynyt vahvuus, miettii Petri Koivisto.

Entä sitten tulevaisuus?

Euran seutu on tunnettu rikkaasta ja monipuolisesta menneisyydestään: Alueella on tuotettu ruokaa suomalaisille lähes siitä asti, kun näillä leveyspiireillä on ihmisiä asunut. Pyhäjärvi-Instituutin Marko Jori ei usko, että alueen asema elintarvikealan keskuksena heikentyisi jatkossakaan.

• Euran seudun vahvuudet ovat varmasti vahvuuksia myös tulevaisuudessa. Laatu- ja toimitusketjut ovat erinomaisia, on vahvoja tuotemerkkejä, vastuullista tuotantoa ja sijainti on erittäin hyvä, jos miettii vaikka välimatkoja Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle, hän huomauttaa.

Kaikki ei tulevaisuudessa ole kuitenkaan niin kuin ennen. Maailma avaa kokonaan uusia mahdollisuuksia Euran seudulle, eikä läheisistä satamista Raumalla ja Porissa ole haittaa.

• Alueen vientipotentiaalia ei ole täysin hyödynnetty. Fakta on se, että kotimaan markkinoilla kasvulle on rajansa.

Elintarvikkeiden puhtaus, turvallisuus ja jäljitettävyys tuovat lisäarvoa. Lähiruoka ja vastuullisesti tuotettu ruoka ovat kilpailuetuja, megatrendejä, jotka kiinnostavat kuluttajia ympäri maailmaa.

Syksyllä 2021 Pyhäjärvi-instituutti ja Eura yhdessä neljän muun kunnan kanssa perustivat yhteistyössä alueen keskeisimpien elintarvikeyritysten kanssa uuden Alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelman, jonka keskeisenä tavoitteena on nostaa alueen viljely ilmastokestävyydessä Suomen kärkeen. 

Euran seudulla ja isommassa kuvassa Suomella on käsissään iso kilpailuetu, jos se vain osataan hyödyntää.

– Euran seudulla on asema edelläkävijänä, jos ja kun eettiset valinnat korostuvat kuluttajien valinnoissa jatkossakin yhä enemmän, Jori kertoo.

Ensiaskelia siihen suuntaan on jo otettu, mistä Petri Koiviston Nordic Herbs Oy on esimerkki.  Euralaisista metsistä kerätyt luonnonyrtit kiinnostavat myös maailmalla ja varsinkin Aasiassa.

• He etsivät pohjoismaisia, puhtaita ja korkealaatuisia luonnonyrttejä, jota pystymme tarjoamaan, Koivisto kertoo.

Tulevaisuudessa Euran seutu saattaa olla koko maailman ruokakomero. 

YRITTÄMÄÄN

YRITYSASIAT JA YRITYSTONTIT

‍Ilkka Mäkinen
yrityskoordinaattori
P. 044 422 4006