Eurajoki

Eurajoki on Eurajoen vesistöalueen laskujoki ja saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä. Eurajoki mutkittelee 52 kilometrin matkan Euran ja Eurajoen kuntien halki. Köylypolvella Eurajokeen liittyy Köyliönjoki, joka tuo vesiä Köyliönjärvestä ja Ilmiinjärvestä. Eurajoen alaosassa jokeen liittyy Juvajoki. Eurajoki purkaa vetensä Selkämereen Eurajoen edustalla Eurajoensalmessa. Eurajoki on osa vanhaa kulttuurimaisemaa ja se on vaikuttanut asutuksen keskittymiseen jokivarteen. Joki on ollut merkittävä kulkureitti sisämaahan ja sitä pitkin ovat kulkeneet niin kalat, tavarat kuin ihmisetkin.

Teollistuminen, maatalous, voimalaitokset, asutustaajamat, jokiuoman käyttö ja ihmisen tekemä jokiuoman muotoilu ovat jättäneet jälkensä muun muassa kasvillisuuden kehittymiselle ja eliöstön monimuotoisuudelle. Eurajoki on ekologiselta luokitukseltaan tyydyttävässä tilassa. Sen vedenlaatua kuormittavat maa- ja metsätaloudesta aiheutuva hajakuormitus, turvetuotanto, yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet ja teollisuus. Eurajoessa on kaikkiaan 11 koskea, joista kolmessa on vesivoimalaitos: Eurakosken voimalaitos, Paneliankosken voimalaitos sekä Pappilankosken voimalaitos. Kauttuan säännöstelypadolla säädellään Pyhäjärven pintaa, jonka vaikutus Eurajoen virtaamiin on merkittävä. Kuivina kausina joen alajuoksun virtaamiin vaikuttaa veden juoksutus Rauman kaupungin ja teollisuuden tarpeisiin.

Vielä 1920-luvulla Eurajoki on ollut lohijoki ja joesta on kerätty myös jokihelmisimpukkaa.  2000-luvulla vaelluskaloja on pyritty palauttamaan Eurajokeen istutusten ja kalataloudellisin kunnostusten kautta. 2010-luvun lopulla onkin saatu suotuisia merkkejä kalaston elpymisestä ja nykyään Eurajokeen vaeltaa merestä niin taimenta, lohta kuin siikaakin. Pappilankosken voimalaitoksen ja Panelian säännöstelypadon yhteyteen on rakennettu kalatiet, joilla pyritään turvaamaan meritaimenien, lohien ja vaellussiikojen pääsy joen keskiosan kunnostetuille koski- ja kutualueille. Eurajoen yläosassa elää oma taimenkanta. Eurajoen runsaaseen kalastoon kuuluvat lisäksi kivennuoliainen, salakka, särki, ahven, made, kivisimppu, törö, nahkiainen, pikkunahkiainen, lahna, hauki, suutari ja säyne.